Der, die oder das? Ja muita kieli- ja kulttuurituumailuja.

Tällä viikolla minäkin aloitin saksan opiskelun ihan virallisesti, Jannehan otti yksityistunteja jo Suomessa ja on ollut täällä alusta saakka ryhmäkoulutuksessa. Aika paljon on perusteita kouluajoilta mielessä, mutta vielä paaaaljon on sanoja mielen vieressä. Jotenkin käsittämättömän vaikeaa tässä kielessä ovat nuo substantiivien suvut der, die ja das - mitä ne nyt ovatkaan nimeltään, deklinaatioita? (Ehkä tässä on syy siihen, miksi tämän naisen käteen ei karttakeppi istu opettajakoulutuksesta huolimatta, kielioppitermit vaan ei jää päähän, vaikka kieli muuten luistaisikin). Luettua tekstiä ymmärtää ihan kohtuullisesti ja puhutustakin ehkä puolet kontekstista riippuen, mutta kun pitäisi vastata tai kysyä jotain, menee kaikki ihan schekaisin.

Sanoja kotioloissa kokeilemme opetella nyt tällä metodilla:

Der Couchtisch

Tämän oven takana on der Kühlschrank

Tämän suvusta en ole ihan varma, vaikka olen koittanut sitä jo yli 7 vuotta opiskella..;)

Was meinst du, verboten?

Kieli on tähän mennessä ollut vaikein asia omaksua, muuten asiat täällä sujuvat aika samaan malliin kuin koti-Suomessa. Kaikista parasta täällä Suomeen verrattuna on kyllä ehdottomasti sää! Koska en ole lainkaan talven ystävä, on todella ihanaa lähteä esimerkiksi lenkille, kun ei ole lunta/loskaa, eivätkä tiet ole liukkaat. Toki nyt on ollut poikkeuksellisen lämmin (pakko mainostaa, tänään +22 C!), joka ehkä antaa meille hieman vääristyneen kuvan etelä-saksalaisesta kevättalvesta. Mutta antakoon, me nautimme :).

Asuminen on aika lailla saman hintaista kuin Suomessa, vaikkakin sähkö on täällä noin 3x kalliimpaa. Siispä me sammuttelemme valoja hieman ahkerammin kuin normaalisti. Kaupassa ruoka on hieman edullisempaa, esimerkiksi viikonlopun ruokaostokset (3 kassillista hedelmiä, vihanneksia, useampaa lihaa/leikkelettä, maitotuotteita yms. perusruokaa) maksoivat tänään tämän verran:

58,55 €

Kaupassa en vaan edelleenkään ymmärrä, miksi kassahihna on ennen kassaa kilometrin mittainen, kaupan täti hakkaa tavaroita megavauhdilla kassakoneeseen ja itse pitää henkihieverissä viskoa tavarat kassan jälkeen takaisin ostoskärryyn, koska hihna ei jatku kassan jälkeen. Saksalaista tehokkuuttako? Ehkä aika/asiakas on todellakin pienempi noin, mutta se on ärsyttävää!

Valittelin jossain vaiheessa Facebookissa sokeririippuvuuttani (olin jopa yhden päivän ilman sokeria, mutta sen jälkeen ratkesin jälleen), ja otinkin nyt Marikan neuvosta vaarin: mansikka-banaani-rahka-smoothie! Ja sen jälkeen hilpaisin kevään ensimmäiselle juoksulenkille auringonpaisteeseen. Nyt voinkin sitten loppuillan uskotella itselleni, kuinka urheilullinen ja terveitä elämäntapoja noudattava ihminen olenkaan :)! Bis bald!

Mansikat ovat espanjalaisia, mutta aika makeita jo. Nam!