tiistai 22. huhtikuuta 2014

Fussball!

Sinne meni pääsiäinen! Me vietimme juhlapyhiä ihan vaan kotosalla, koska tällä viikolla lähdetään joka tapauksessa reissuun. Lauantaina käytiin ostamassa vähän aurinkorasvoja (odotukset helteisestä Italiasta eivät tosin ole korkealla) ja uusia reissuvaatteita.

Sunnuntaina pyöräiltiin Grundig-stadionille FC Nürnberg - Bayer Leverkusen -peliin.

Peli alkoi Leverkusenin maalilla mutta pian Nürnberg tasoitti 1-1.
Lähitilanteita Nürnbergin maalilla, tiukkoja olivat (myös tilanteet)!
Väliajalla..puoliajalla..no, erien välissä ehdin keskittyä olennaiseen ja hakea pientä purtavaa ja juotavaa. Varmuuden vuoksi otin isoimman mahdollisen Hot Dogin ja kaksi pilsneriä! (Jannen mielestä olin aika hottis Hausfrau, varsinkin nuo sinapit suupielissä. Täytyy kyllä olla samaa mieltä.)
Aus! Raus! Hin! Da! NEIN! Scheisse! Niinhän siinä sitten kävi, että Nürnberg hävisi nolosti 1-4 ja taitaa tippua Bundesligasta. Onneksi aurinko paistoi ja ehdittiin juoda oluet, ettei tämä pelireissu nyt ihan hukkaan mennyt. Ehkä ensi kaudella täytyy lähteä nauttimaan urheilusta vaikka Müncheniin, siellä vissiin pärjätään vähän paremmin.

perjantai 18. huhtikuuta 2014

Uimassa ja pääsiäispupun jäljillä

Viime viikonloppuna oli aurinkoinen sää, ja ajattelimme, että vesikoiran on korkea aika päästä toteuttamaan luontaisia vaistojaan. Lauantaina kävimme päiväkävelyllä tässä aivan meidän omilla nurkilla virtaavalla Main-Tonava -kanaalilla, jossa Hippu pääsi jo vähän uimisen makuun.
Sunnuntaina ajelimme Nürnbergistä noin 25 km etelään Roth-järvelle, jossa koiria saa uittaa vielä ennen uimakauden alkamista. Järvellä oli jo nyt paljon ihmisiä nauttimassa aurinkoisesta (joskin hieman tuulisesta) kevätsäästä, kesällä se on varmaan niin täynnä, ettei parkkipaikalle saa autoa. Hippu oli aika ihmeissään pitkästä hiekkarannasta ja vedestä - syksyllä ja talvellahan ei Suomessa tietenkään päässyt uimaan (lukuun ottamatta sitä yhtä kertaa, kun pikku-Hippu 10 viikon ikäisenä tipahti mökillä laiturin nokasta järveen). Täällä ei saanut kuitenkaan koiria päästää vapaaksi, eikä Hippukaan uskaltautunut ihan uimaan asti. Ehkä olisi pitänyt mennä näyttämään mallia...




Tänään pitkänäperjantaina osallistuimme koirakoulun järjestämään jännittävään pääsiäismunajahtiin! Täällä Saksassahan perinteisesti pääsiäispupu, "Osterhase", piilottaa puutarhaan pääsiäismunia, joita lapset saavat pääsiäissunnuntaiaamuna etsiä. No, me etsimme niitä kaatosateessa metsässä..olihan siinäkin oma jännityksensä :).
Jännittyneenä odotamme munajahdin alkua..
..yksi pupun piilottama kori jo löytynyt!

Jännittävän jahdin jälkeen oli tarjolla kahvia ja Kuchenia. Kuvassa koirakoulun ohjaaja Alexandra.
Saaliina kaksi pupua ja korilliset täynnä pääsiäiskarkkeja! Sinne meni se sokerilakko..toivotonta...no, ehkä Italiassa ei vielä ensi viikolla ole bikinikelit...


 

Hyvää pääsiäistä, frohe Ostern ja onnea tänään syntymäpäiväänsä juhlivalle, rakkaalle äidilleni!




torstai 10. huhtikuuta 2014

Emännän ja koiran käytöskoulu

Aika kuluu aina keväisin jostain syystä todella nopeasti, yhtäkkiä maaliskuu vaihtui jo huhtikuuksi. Viime viikkoina arki on täällä sujunut ihan omalla painollaan, töiden ja opiskeluiden merkeissä. Viime viikonloppuna tutustuimme tosin täällä asuvaan mukavaan suomalaisperheeseen. Aina mukavampaa kotiutumisen kannalta, kun tutustuu uusiin ihmisiin!

Tuttuja kasvoja alkaa tulla jo lenkkipoluillakin vastaan. Hipulle on löytynyt muutama koirakaveri, joiden kanssa voi huoletta aina välillä painia ja juosta peltoa ympäri. Olemme käyneet silti myös "ohjatussa" pentuleikkikoulussa, jossa pääsee tarvittaessa väliin, jos leikit yltyvät liian rajuiksi tai toinen jää jalkoihin. Leikkikoulussa on hauska seurata eri rotuisten koirien ominaisuuksia. Meidän aito vesikoiramme (jota tosin kaikki luulevat puudeliksi!) esimerkiksi ei astunut varpaillaankaan tuohon altaaseen, jossa kaikki muut -erityisesti labbikset- läträsivät innolla. Täällä näin myös ensimmäistä kertaa harmaan labradorinnoutajan pennun! Todella erikoisen näköinen, aivan hopean harmaan värinen. En ollut edes tiennyt, että sellaisia on olemassa.

Jiiihuu!

Yhdellä altaalla monta eri käyttötarkoitusta: siitä voi juoda, siellä voi uida ja sinne voi myös pissiä (ei tosin hienoneiti Hippu). Nice.

Hippu on nyt hieman yli 8 kuukauden ikäinen, mutta suuremmilta nuoren koiraneidin tunnemyrskyiltä olemme onneksi vielä välttyneet. Joitain hankaluuksia on hihnassa kävelyn kanssa, nenä vie tryffelikoiraa niin kovasti, ettei vierellä malta kulkea. Luoksetulo sujuu useimmiten hyvin, jos ei ole häiriöitä. Pellolla, jossa on muita koiria tai ihmisiä, on turha kuvitellakaan, että mikään "tänne"-huutelu auttaisi. Ehkä se on sama kuin huutaisi 15-vuotiasta teiniä, joka pelaa luurit korvillaan tietokonepeliä, täyttämään tiskikonetta. Ei paljon hesalaisten jutut kiinnosta :).

Koska Hippu on useimpien ihmisten mielestä aika "hübsch" (tätä kuulee usein, vai tarkoittavatkohan ne emäntää?), olemme tehneet kasvatuksessa sen virheen, että se haluaa aina mennä kaikkien syliin. Mikä ei tietysti ole vieraan ihmisen mielestä kovin mukavaa, jos hevonpaskassa ja mudassa pyörinyt ihanan soma koira hyppää antamaan pusua, kun ei muuten yllä tervehtimään.

Tuolla samaisessa pentuleikkikoulussa on tosiaan myös koulutusta, ja uskaltauduimme sinne tänään ensimmäistä kertaa. Kurssi on ihan perustasoinen, eikä meillä ole mitään sen suurempia tavoitteita tottelevaisuuskoulutuksen saralla. Kunhan opettelemme tavallisen perhekoiran peruskäytöksiä vahvemmiksi. Tällä kertaa harjoittelimme paikalla pysymistä ja rauhoittumista.

Maahan meno ja paikallaan pysyminen häiriön kanssa - tämän piti olla haaraperushyppy, mutta tyydyimme askelviereen :)

Istuminen ja paikallaan pysyminen.

Paikallaan pysymistä häiriöiden läheisyydessä.
Kieltämättä hieman hauskempaa oli treenata kuin Suomessa keskellä pimeintä ja kylmintä talvea, kun oli pahimmillaan -15 astetta pakkasta. Oli nytkin tosin vähän viileä, mutta ei sentään sormet jäätyneet herkkuja taskusta ottaessa.

Terveisin Nynnyvuoren kiharakarvainen blondi.