Helevetinmoinen ryysis ja muita lomaterveisiä Suomesta!

Servus!

Kesäloma Suomessa tuli ja meni niin nopeasti kuin arvasinkin, reilu kaksi viikkoa matkustamisineen hujahti alta aikayksikön. Oli silti mahtava reissu, tuli nähtyä sekä suunnitellusti että sattumalta paljon ihania ystäviä, tuttuja ja perhettä! Nyt on tosin takapuoli vähän turtunut, eilen illalla kaarroimme Nynnyvuoressa kotipihaan takanamme noin 4200 ajokilometriä.

Vaikka olemme olleet "ulkosuomalaisia" vasta vain vähän aikaa, silti monia suomalaisia asioita ja ilmiöitä katseli nyt kesälomalla vähän toisenlaisin silmin. Tässä terveisiä kesä-Suomesta :)!

Saavuimme Helsinkiin Finnlinesilla, matka sujui jälleen koirankin kanssa helposti. Ensimmäisiä ajatuksia...Onko Suomessa todellakin näin vanha autokanta ja pitääkö moottoritiellä tosiaan körötellä vain 120 km/h? Kaupasta piti tietysti saada suomalaisia, ihania makeita mansikoita, mutta 500 g rasia maksoi 6,99 €?! Hyllyyn jäivät. Saksassa olen samankokoisen rasian saanut jopa alle 1 €.

Helsingissä paistoi aurinko ja puhalsi raikas merituuli!

Siirryimme Helsingistä Järvenpäähän ja ajattelimme käydä lounaalla kiinalaisessa ravintolassa, hieman keskustan ulkopuolella. Ravintolan vieressä oli kelloliike "Arskan aikakone", joka mainosti näyttävästi "Paristoja vaihdetaan!". Muistin samalla, että omasta kellostani paristo oli väsähtänyt, ja päätin käydä vaihdattamassa sen samalla. Kello oli 12:45 ja Arska näytti sulkevan ovensa klo 13. Olisi siis hyvin aikaa. Menin sisälle liikkeeseen, jossa Arska (tatuoitu, parrakas vanhempi mieshenkilö) puuhaili tiskin takana katsettaan nostamatta.

Minä: Päivää...
Arska: Mur...(hiljaisuus, ei elettäkään asiakkaan suuntaan)
Minä: Niin, tuota..kellooni pitäisi saada uusi paristo.
Arska: (nostaa viimein katseensa) Jaahas. Vai on siitä voima loppunut. No näytä.
Samalla liikkeen ulkopuolelle ilmestyy pari henkilöä, tutkivat varmaankin kiinalaisen ravintolan ruokalistaa.
Arska: No voi perkele. On se kumma, että aina ennen yhtä tulee aivan helevetinmoinen ryysis!!
Minä: (olen sanaton)

Oletteko koskaan muuten panneet merkille, että Suomessa kielletään aika paljon asioita? Palaan tuohon nopeusrajoitukseen, en ollut nimittäin ennen tullut ajatelleeksi, että nopeusrajoituksetkin ovat oikeastaan kieltomerkkejä, kun ovat sellaisella puna-keltaisella pohjalla. Saksassa (jos ylipäänsä rajoitusta on) ne ovat puna-valkoisia. Jostain syystä Suomen merkit näyttivät silmään kummallisilta, ja pohdin, olikohan ne kenties vaihdettu kevään aikana?

OK! Mutta hetkinen...

Ja onko selvä??!

Onpas perin suomalaista tarttua ainoastaan negatiivisiin asioihin. Onhan Suomessa sentään paljon, paljon ihaniakin asioita, joista mekin pääsimme lomallamme nauttimaan.

Suomesta saa aina tuoretta kalaa! (Jätetään pois huomio siitä, että valkoviini tarjoiltiin muovituopista, ravintolan toiminta-ajatus oli "tarjoile itse oma ruokasi-pahvilautaselta-, sekä savusiika-valmisperunasalaatti-aterian hinta kahdelta oli noin 40 euroa).

Mökillä on aina hienoa ja tässä on käynnissä kanttarellikoulutus - Hippu muuten löysi oikeasti ensimmäiset kanttarellinsa vain lyhyen koulutuksen jälkeen, jippii! (Jätetään pois huomio siitä, että heinäkuun alussa lämmintä oli noin +10 ja pipo piti olla päässä).

Kyllä suomalainen joulu se vaan on aito ja oikea! (Vaikkapa keskellä kesää voi laittaa oveen joulukranssin, jos haluaa. Sitä ei kai ole kielletty, vai olisikohan tähän kuitenkin joku paloturvallisuusasetus?).

Onneksi helteet hellivät meitä loppuloman ajan ja oikeasti nautimme suomalaisen kesän parhaimmista puolista! Nyt on taas mukavia kesämuistoja tallessa pitkän ja märän saksalaisen syksyn varalle. Tällä ja ensi viikolla saamme kesävieraita Suomesta ja elokuun lopulla Hippukin palaa kesälomalta Suomesta (jos emäntä ei ikävissään päätä hakea koiraa kotiin ennen sitä).

Aurinkoista kesän jatkoa kaikille! :)
Terveisin Nynnyvuoren blondit

Vesikoiran uintikoulu (vielä kesken).

Hippu ja uusi serkku "Laku".

Veneily on parasta!

Klo 00:30 toisella rannalla loistaa kuu...

...ja toisella rannalla laskee aurinko.

Tänne mä jään! (mummu ja faari huom., vain elokuun loppuun saakka).

Tuliaisia ja survival pack.

Praha

Dobrý den!

Meillä oli ensimmäinen hääpäivä 8.6.14, joten päätimme lähteä hääpäivämatkalle viikonlopuksi, koska maanantaikin oli täällä vielä vapaa. Suurenmoisen taitava aviomieheni keksi ehdottaa kohteeksi Prahaa, jonne täältä Nürnbergistä on vain noin 3 tunnin ajomatka. Praha osoittautui täydelliseksi valinnaksi; uskomattoman kaunis kaupunki, rento meininki ja sääkin sattui olemaan aurinkoinen ja helteinen. Tosin tämä +35 C helle jatkuu edelleen Nürnbergissä, tuntuu ehkä jo hieman liian kuumalta..mutta en valita, niinkuin itävaltalaiset ;).

Drinkkejä hotellimme Hiltonin Cloud 9-kattoterassilla.

Kaarlensillan päässä.

Aurinko paistoi koko ajan! :)

Meillä oli Prahassa aikaa vain noin 2,5 päivää, mutta tuntui, että siellä olisi viihtynyt vielä kauemminkin! Varmaan suurimman osan tärkeimmistä turistinähtävyyksistä ehdimme nähdä, mutta kaupungissa olisi todennäköisesti näkemistä ja tekemistä vielä paljon enemmänkin. Ja shoppailtavaa! Nyt oli niin kuuma, että ajatuskin vaatteiden sovittamiselta tuntui aika kaukaiselta. Yhdet kengät tarttuivat mukaan, mutta ehkä meidän on pakko tehdä syksyllä vielä toinen reissu Prahaan, ihan vaan siksi, että ehditään käydä kaikissa museoissa...;).

Osallistuttiin yhdelle opastetulle kierrokselle, joka kertoi  Tshekin kommunistisesta menneisyydestä, joka itse asiassa ei edes ole niin kaukana menneisyydessä. Oppaana toimi paikallinen historian opiskelija "Brett", jolla oli hauska, ironinen tapa kertoa tapahtumista. Tiesittekö esimerkiksi, että Stalinilla oli siksi niin muhkeat viikset, etteivät hänen huonot hampaansa paljastuisi? :). Kierroksen viimeinen etappi oli bunkkerivierailu, jossa oli tietysti aika karuakin materiaalia, mutta tänä päivänä osa tuntuu kyllä lähinnä jo aika koomiselta.

Lasten suojapukuja.

Ihan oikea kommunisti!

Sattumalta törmäsimme Prahassa tuttuihinkin, oli mukava käydä yhdessä lounaalla ja vaihtamassa kuulumisia piiiiiiitkästä aikaa! Kaiken kaikkiaan siis erittäin onnistunut viikonloppumatka. Varmasti moni Prahassa vieraillut allekirjoittaa, että se on ehdottomasti käymisen arvoinen eurooppalainen kaupunkimatkakohde.Suosittelemme lämpimästi!

Liebe Grüsse aus Nürnberg ja pian nähdäänkin kesäloman merkeissä Suomessa! On kyllä hieman ikävä jo tuttua järvimaisemaa, rantasaunaa ja karjalanpiirakoita...:).

P.S. Täytyy tässä vielä vähän taputtaa itseään olalle, sillä keväälle suunnittelemiani opintoja on nyt plakkarissa 16 opintopistettä ja kaikki ovat menneet läpi arvosanalla 4 (asteikolla 1-5). En minä täällä siis ihan pelkkänä Hausfrauna aikaani vietä, vaikka nämä päivitykset aika rennoilta useimmiten ehkä vaikuttavatkin! :)

Ei mitään erityistä

Servus!

Toukokuu on katoamassa jonnekin, ja elämä täällä Nynnyvuoressa on varmaan jo niin arkipäiväistynyttä, että mitään erityistä ihmeteltävää ei ole ollut tänne blogiinkaan.

Sardinian reissun jälkeen huomasimme, että Hipulla alkoi ensimmäinen juoksu. Ensimmäisen viikon neiti oli hormonimyrskystä ja suuresta elämänmuutoksesta niin väsynyt, että halusi oikeastaan vain nukkua koko ajan. Seuraavalla viikolla saimme vieraita (äiti ja tätini H) ja Hippukin alkoi jo vähän piristyä. Lenkillä olisi ollut jos jonkinmoisia sulhaskokelaita, mutta suuri rakkaus saa vielä kyllä odottaa! Kaiken lisäksi "mummun" avustuksella ajelimme Hipun kiharaisen turkin ensimmäistä kertaa aivan lyheksi, niin kaljuhkoon olemukseen taisi myös lopulta sulhasten kiinnostus lopahtaa. Nyt Hippu alkaa olla jo oma pirteä itsensä, ja ehkä voidaan pian mennä taas harrastusten pariin ja viipottaa vapaana metsässäkin.

Sommer 2014, hier komme ich!

Parhaat nukkuma-asennot saa omassa sängyssä.

Toukokuun puolivälissä saimme tosiaan vieraita kotoa ja olipa meillä muuten hauska viikko! Sää ei ollut erityisen kesäinen, mutta saimme silti kaikki Nynnyvuoren tärkeimmät nähtävyydet kierrettyä. Ja voihan sitä olutta maistella, vaikka ei aurinko paistakaan ;). Oluthan on täällä elintarvike, eikä alkoholia, joten sehän kuuluu ihan perusravitsemukseen. Oli muuten itsellekin hauskaa liikkua turistina "kotikaupungissa", olin tarkoituksella "säästänyt" näitä kohteita vierailua varten.

Näkymä Kaiserburgista kaupungin yli.

Vieraiden lähdettyä sain tilalle flunssan. Tämä on jo kolmas flunssa tänä keväänä, harvoin olen sairastanut näin paljon. Tosin nyt kun ajattelen taaksepäin ainakin kolme vuotta, joka toukokuu olen sairastanut tismalleen samaan aikaan. Johtuisikohan sitten muutoksesta säässä kylmästä lämpimään ja ehkä myös siitepölykaudesta. Onneksi tämä ei ollut mikään kovin sitkeä virus, ja pääsin mukaan expat-organisaation järjestämälle eläintarhan iltavierailulle. Eläintarha sulki ovensa klo 19 ja sen jälkeen meillä oli oma opas, joka kertoi eläimistä enemmän ja saimme ihmetellä kaikessa rauhassa eläinten iltapuuhailuja. Nürnbergin eläintarha on mukava kohde vierailla, se on todella kauniissa puistossa ja eläimillä näyttää olevan hyvät oltavat (niin hyvät, kuin nyt villieläimillä voi suljetuissa tiloissa olla).

Apinoilla oli vauvoja :).

Räyh & mur...!

Rantakunnossa ne hylkeetkin on, eikös?

Kuka tunnistaa tämän eläimen? Esimerkiksi mieheni ei tunnistanut :).

Nyt sitten odotellaan seuraavia vieraita, jotka tulevat juhannuksen tienoolla ja suunnitellaan kesälomia. Suomessa ollaan noin heinäkuun 2 ensimmäistä viikkoa, jonka jälkeen Hippu jää "isovanhemmille" hoitoon 1,5 kuukaudeksi (kuinkahan siitä ikävästä selvitään??) ja me ajellaan Ruotsin kautta takaisin Saksaan. Sitten olisi ehkä tarkoitus lomailla vähän Saksassa ja autoilla myös Sloveniaan. Erinomaisia suunnitelmia! Ai niin, vielä on pakko vähän vääntää opintojakin ja virallisestihan olen opiskelija myös kesällä. Hieman työhyvinvointia ja henkilöstön kehittämistä, kenties aivot toimivat paremmin suklaakakun äärellä?

Aurinkoista kevättä ja pian myös kesää!

T. Nynnyvuoren blondit

Sardinia

Viikon reissu Sardiniassa takana ja tuntuu kyllä siltä, että tuossa ajassa ainakin saaren pohjois- ja länsiosa tuli koluttua aika tarkkaan. Meillä oli vuokra-auto, ja koska sää oli koko viikon aika tuulinen ja siitä johtuen hieman viileä, tuli istuttua autossa melkein 1000 km viikon aikana. Sinä aikana ehdimme nähdä aika monta pientä kylää ja kaupunkia. Turistikausi ei oikeastaan ollut vielä alkanut, joten joka paikassa oli todella, todella hiljaista. Välillä oli jopa vaikeuksia löytää ravintolaa, josta olisi saanut lounasta. Iltaisin ajoimme aina takaisin Olbiaan, jossa meillä oli hotelli, joten sieltä löytyi kyllä ravintoloita (=pizzerioita) riittävästi.

Olbia, n. 55000 asukkaan satamakaupunki, jossa ei ollut erityisen paljon nähtävää tai tekemistä.

Algherossa, saaren länsirannikolla oli mukava vanhakaupunki ja hienolla säällä varmasti mukava rantabulevardi.

Nuoron kaupunki sijaitsi 550 m korkeudessa. Tästä kuvasta se ei ehkä näy, mutta tie meni kyllä pelottavan korkealla!

Agriturismo -paikkoja oli tien varrella useampiakin, se on ehkä joku tämän päivän matkailuhitti. Pysähdyttiin mielenkiinnosta yhteen paikkaan, josta löytyikin possuja, aaseja, ankkoja, hevosia ja lehmiä, mutta ei ihmisiä. Pihassa oli pari autoa, mutta muuten tila oli täysin autio.


Hieman omituista...no, rapsuteltiin eläimiä vähän aikaa ja jatkettiin sitten matkaa.










Arzachenan lähistöltä löydettiin Vigne Surraun viinitila, jonne pääsi tutustumiskierrokselle ja maistelemaan tilan viinejä. Kierros oli aika mielenkiintoinen, ja tilat olivat upeat!

Eräänä hieman aurinkoisempana päivänä kiivettiin Palaun kaupungin lähistöllä "Bear Rock" -kalliolle, josta oli aika hienot näkymät sekä mantereelle että merelle. Tuuli oli niin kova, että hieman heiveröisempi (ei koske siis meitä) turisti olisi jo ehkä lennähtänyt kalliolta alas...

Kokonaisuudessaan ihan hieno reissu, koska tarkoituksena olikin autoilla eikä ottaa aurinkoa hotellin uima-altaalla. Ilman autoa "huonolla" säällä olisi iskenyt tylsyys. Täytyy kuitenkin myöntää, että viikon loppupuolella ei oikein meinattu enää keksiä tekemistä tai näkemistä, ja pizzan/pastan syönti alkoi jo kyllästyttää. Kalaruoat ja merenelävät olivat toki tuoreita ja herkullisia, mutta onko se italialainen ruoka nyt muuten niin erikoista? Kallistakin oli (esim. pizza 8-10 €, jonka päälle joka paikassa 2-3 € palvelumaksu/hlö)! Tällä kokemuksella Välimeren kohteista parasta sijaa pitää kyllä edelleen Kroatia ja Adrianmeren rannikko! Siellä on edullisempaa, siistimpää ja parempaa palvelua.

Ensimmäistä kertaa iski myös ihan pienoinen koti-ikävä Suomeen, tuntui oudolta palata reissusta edelleen vieraaseen maahan...Mutta, eiköhän se arki tästä taas palaudu normaaliksi ja ensi viikolla saadaankin ihania vieraita!

P.S. kyllä oli turistilla turvallinen olo, kun paikallispoliisi partioi hoodeilla...

Fussball!

Sinne meni pääsiäinen! Me vietimme juhlapyhiä ihan vaan kotosalla, koska tällä viikolla lähdetään joka tapauksessa reissuun. Lauantaina käytiin ostamassa vähän aurinkorasvoja (odotukset helteisestä Italiasta eivät tosin ole korkealla) ja uusia reissuvaatteita.

Sunnuntaina pyöräiltiin Grundig-stadionille FC Nürnberg - Bayer Leverkusen -peliin.

Peli alkoi Leverkusenin maalilla mutta pian Nürnberg tasoitti 1-1.

Lähitilanteita Nürnbergin maalilla, tiukkoja olivat (myös tilanteet)!

Väliajalla..puoliajalla..no, erien välissä ehdin keskittyä olennaiseen ja hakea pientä purtavaa ja juotavaa. Varmuuden vuoksi otin isoimman mahdollisen Hot Dogin ja kaksi pilsneriä! (Jannen mielestä olin aika hottis Hausfrau, varsinkin nuo sinapit suupielissä. Täytyy kyllä olla samaa mieltä.)

Aus! Raus! Hin! Da! NEIN! Scheisse! Niinhän siinä sitten kävi, että Nürnberg hävisi nolosti 1-4 ja taitaa tippua Bundesligasta. Onneksi aurinko paistoi ja ehdittiin juoda oluet, ettei tämä pelireissu nyt ihan hukkaan mennyt. Ehkä ensi kaudella täytyy lähteä nauttimaan urheilusta vaikka Müncheniin, siellä vissiin pärjätään vähän paremmin.

Uimassa ja pääsiäispupun jäljillä

Viime viikonloppuna oli aurinkoinen sää, ja ajattelimme, että vesikoiran on korkea aika päästä toteuttamaan luontaisia vaistojaan. Lauantaina kävimme päiväkävelyllä tässä aivan meidän omilla nurkilla virtaavalla Main-Tonava -kanaalilla, jossa Hippu pääsi jo vähän uimisen makuun.

Sunnuntaina ajelimme Nürnbergistä noin 25 km etelään Roth-järvelle, jossa koiria saa uittaa vielä ennen uimakauden alkamista. Järvellä oli jo nyt paljon ihmisiä nauttimassa aurinkoisesta (joskin hieman tuulisesta) kevätsäästä, kesällä se on varmaan niin täynnä, ettei parkkipaikalle saa autoa. Hippu oli aika ihmeissään pitkästä hiekkarannasta ja vedestä - syksyllä ja talvellahan ei Suomessa tietenkään päässyt uimaan (lukuun ottamatta sitä yhtä kertaa, kun pikku-Hippu 10 viikon ikäisenä tipahti mökillä laiturin nokasta järveen). Täällä ei saanut kuitenkaan koiria päästää vapaaksi, eikä Hippukaan uskaltautunut ihan uimaan asti. Ehkä olisi pitänyt mennä näyttämään mallia...

Tänään pitkänäperjantaina osallistuimme koirakoulun järjestämään jännittävään pääsiäismunajahtiin! Täällä Saksassahan perinteisesti pääsiäispupu, "Osterhase", piilottaa puutarhaan pääsiäismunia, joita lapset saavat pääsiäissunnuntaiaamuna etsiä. No, me etsimme niitä kaatosateessa metsässä..olihan siinäkin oma jännityksensä :).

Jännittyneenä odotamme munajahdin alkua..

..yksi pupun piilottama kori jo löytynyt!

Jännittävän jahdin jälkeen oli tarjolla kahvia ja Kuchenia. Kuvassa koirakoulun ohjaaja Alexandra.

Saaliina kaksi pupua ja korilliset täynnä pääsiäiskarkkeja! Sinne meni se sokerilakko..toivotonta...no, ehkä Italiassa ei vielä ensi viikolla ole bikinikelit...

 

Hyvää pääsiäistä, frohe Ostern ja onnea tänään syntymäpäiväänsä juhlivalle, rakkaalle äidilleni!