maanantai 26. toukokuuta 2014

Ei mitään erityistä

Servus!

Toukokuu on katoamassa jonnekin, ja elämä täällä Nynnyvuoressa on varmaan jo niin arkipäiväistynyttä, että mitään erityistä ihmeteltävää ei ole ollut tänne blogiinkaan.

Sardinian reissun jälkeen huomasimme, että Hipulla alkoi ensimmäinen juoksu. Ensimmäisen viikon neiti oli hormonimyrskystä ja suuresta elämänmuutoksesta niin väsynyt, että halusi oikeastaan vain nukkua koko ajan. Seuraavalla viikolla saimme vieraita (äiti ja tätini H) ja Hippukin alkoi jo vähän piristyä. Lenkillä olisi ollut jos jonkinmoisia sulhaskokelaita, mutta suuri rakkaus saa vielä kyllä odottaa! Kaiken lisäksi "mummun" avustuksella ajelimme Hipun kiharaisen turkin ensimmäistä kertaa aivan lyheksi, niin kaljuhkoon olemukseen taisi myös lopulta sulhasten kiinnostus lopahtaa. Nyt Hippu alkaa olla jo oma pirteä itsensä, ja ehkä voidaan pian mennä taas harrastusten pariin ja viipottaa vapaana metsässäkin.


Sommer 2014, hier komme ich!

Parhaat nukkuma-asennot saa omassa sängyssä.

Toukokuun puolivälissä saimme tosiaan vieraita kotoa ja olipa meillä muuten hauska viikko! Sää ei ollut erityisen kesäinen, mutta saimme silti kaikki Nynnyvuoren tärkeimmät nähtävyydet kierrettyä. Ja voihan sitä olutta maistella, vaikka ei aurinko paistakaan ;). Oluthan on täällä elintarvike, eikä alkoholia, joten sehän kuuluu ihan perusravitsemukseen. Oli muuten itsellekin hauskaa liikkua turistina "kotikaupungissa", olin tarkoituksella "säästänyt" näitä kohteita vierailua varten.

Näkymä Kaiserburgista kaupungin yli.




Vieraiden lähdettyä sain tilalle flunssan. Tämä on jo kolmas flunssa tänä keväänä, harvoin olen sairastanut näin paljon. Tosin nyt kun ajattelen taaksepäin ainakin kolme vuotta, joka toukokuu olen sairastanut tismalleen samaan aikaan. Johtuisikohan sitten muutoksesta säässä kylmästä lämpimään ja ehkä myös siitepölykaudesta. Onneksi tämä ei ollut mikään kovin sitkeä virus, ja pääsin mukaan expat-organisaation järjestämälle eläintarhan iltavierailulle. Eläintarha sulki ovensa klo 19 ja sen jälkeen meillä oli oma opas, joka kertoi eläimistä enemmän ja saimme ihmetellä kaikessa rauhassa eläinten iltapuuhailuja. Nürnbergin eläintarha on mukava kohde vierailla, se on todella kauniissa puistossa ja eläimillä näyttää olevan hyvät oltavat (niin hyvät, kuin nyt villieläimillä voi suljetuissa tiloissa olla).

Apinoilla oli vauvoja :).

Räyh & mur...!

Rantakunnossa ne hylkeetkin on, eikös?

Kuka tunnistaa tämän eläimen? Esimerkiksi mieheni ei tunnistanut :).

Nyt sitten odotellaan seuraavia vieraita, jotka tulevat juhannuksen tienoolla ja suunnitellaan kesälomia. Suomessa ollaan noin heinäkuun 2 ensimmäistä viikkoa, jonka jälkeen Hippu jää "isovanhemmille" hoitoon 1,5 kuukaudeksi (kuinkahan siitä ikävästä selvitään??) ja me ajellaan Ruotsin kautta takaisin Saksaan. Sitten olisi ehkä tarkoitus lomailla vähän Saksassa ja autoilla myös Sloveniaan. Erinomaisia suunnitelmia! Ai niin, vielä on pakko vähän vääntää opintojakin ja virallisestihan olen opiskelija myös kesällä. Hieman työhyvinvointia ja henkilöstön kehittämistä, kenties aivot toimivat paremmin suklaakakun äärellä?

Aurinkoista kevättä ja pian myös kesää!
T. Nynnyvuoren blondit


perjantai 2. toukokuuta 2014

Sardinia

Viikon reissu Sardiniassa takana ja tuntuu kyllä siltä, että tuossa ajassa ainakin saaren pohjois- ja länsiosa tuli koluttua aika tarkkaan. Meillä oli vuokra-auto, ja koska sää oli koko viikon aika tuulinen ja siitä johtuen hieman viileä, tuli istuttua autossa melkein 1000 km viikon aikana. Sinä aikana ehdimme nähdä aika monta pientä kylää ja kaupunkia. Turistikausi ei oikeastaan ollut vielä alkanut, joten joka paikassa oli todella, todella hiljaista. Välillä oli jopa vaikeuksia löytää ravintolaa, josta olisi saanut lounasta. Iltaisin ajoimme aina takaisin Olbiaan, jossa meillä oli hotelli, joten sieltä löytyi kyllä ravintoloita (=pizzerioita) riittävästi.
Olbia, n. 55000 asukkaan satamakaupunki, jossa ei ollut erityisen paljon nähtävää tai tekemistä.


Algherossa, saaren länsirannikolla oli mukava vanhakaupunki ja hienolla säällä varmasti mukava rantabulevardi.


Nuoron kaupunki sijaitsi 550 m korkeudessa. Tästä kuvasta se ei ehkä näy, mutta tie meni kyllä pelottavan korkealla!

Agriturismo -paikkoja oli tien varrella useampiakin, se on ehkä joku tämän päivän matkailuhitti. Pysähdyttiin mielenkiinnosta yhteen paikkaan, josta löytyikin possuja, aaseja, ankkoja, hevosia ja lehmiä, mutta ei ihmisiä. Pihassa oli pari autoa, mutta muuten tila oli täysin autio.


Hieman omituista...no, rapsuteltiin eläimiä vähän aikaa ja jatkettiin sitten matkaa.










Arzachenan lähistöltä löydettiin Vigne Surraun viinitila, jonne pääsi tutustumiskierrokselle ja maistelemaan tilan viinejä. Kierros oli aika mielenkiintoinen, ja tilat olivat upeat!







Eräänä hieman aurinkoisempana päivänä kiivettiin Palaun kaupungin lähistöllä "Bear Rock" -kalliolle, josta oli aika hienot näkymät sekä mantereelle että merelle. Tuuli oli niin kova, että hieman heiveröisempi (ei koske siis meitä) turisti olisi jo ehkä lennähtänyt kalliolta alas...

Kokonaisuudessaan ihan hieno reissu, koska tarkoituksena olikin autoilla eikä ottaa aurinkoa hotellin uima-altaalla. Ilman autoa "huonolla" säällä olisi iskenyt tylsyys. Täytyy kuitenkin myöntää, että viikon loppupuolella ei oikein meinattu enää keksiä tekemistä tai näkemistä, ja pizzan/pastan syönti alkoi jo kyllästyttää. Kalaruoat ja merenelävät olivat toki tuoreita ja herkullisia, mutta onko se italialainen ruoka nyt muuten niin erikoista? Kallistakin oli (esim. pizza 8-10 €, jonka päälle joka paikassa 2-3 € palvelumaksu/hlö)! Tällä kokemuksella Välimeren kohteista parasta sijaa pitää kyllä edelleen Kroatia ja Adrianmeren rannikko! Siellä on edullisempaa, siistimpää ja parempaa palvelua.

Ensimmäistä kertaa iski myös ihan pienoinen koti-ikävä Suomeen, tuntui oudolta palata reissusta edelleen vieraaseen maahan...Mutta, eiköhän se arki tästä taas palaudu normaaliksi ja ensi viikolla saadaankin ihania vieraita!

P.S. kyllä oli turistilla turvallinen olo, kun paikallispoliisi partioi hoodeilla...